Huh, huh! Talk about a mad week!

Alkuviikko meni todella hyvin. Maanantaina pelasin elämäni ensimmäisen kerran peliä nimeltä Skittles. Muistuttaa kaukaisesti keilausta, mutta ei kuitenkaan ole mitenkään samanlainen. Peliä pelataan pitkällä käytävällä puisella pallolla (jossa ei reikiä sormille), joilla yritetään osua käytävän päässä oleviin keiloihin. Keilat ovat myös puusta, mutta ainakin tuplasti suurempia kuin keilat, joita käytetään keilauksessa. Keiloja on ykdeksän ja jokaisella pelaajalla on kolme yritystä per kierros. Kierroksia on yhteensä 6 ja kaikkien kaatuneiden keilojen määrä lasketaan yhteen. Se joukkue, jolla on enemmän pisteitä, voittaa. Jokaisessa joukkueessa on kahdeksan pelaajaa. Siinä Skittlesin lyhyt oppimäärä

Tiistaina olin tekemässä collegessa englannin kokeen. Aloitan englannin kurssin 22.syyskuuta. Koe oli helppo ja ohjaajalla olikin vaikeuksia saada minulle sopivaa kurssia, sillä englannintaitoni oli niin hyvä. Ohjaaja antoi minulle kaksi vaihtoehtoa: keskiviikkona 14-16, mutta en sitä voi valita, sillä Aimee lypsää silloin lehmiä ja minun pitää olla lasten kanssa ja tiistaina 17-19, onneksi biljardi alkaa vasta 20 aikaan.

Keskiviikkona lähdimme perheen entisen au pairin, Annan kanssa, Weston-Super-Mareen. Sää oli meidän puolellamme ja oli aurinkoista. Weston oli todella kaunis. Parkkeerasimme auton rannan viereen ja kävelimme rantaa pitkin kaupungille päin. Kävelimme ympäriinsä muutaman tunnin, kunnes lähdimme Wellsiä kohti, jossa oli tarkoitus tavata Aga elokuvan merkeissä.

Menimme katsomaam Dorian Graytä. Oli todella mahtava elokuva, ja suosittelen sitä kaikille, jotka pitävät synkistä ja suhteellisen pelottavista elokuvista. Elokuvan jälkeen lähdimme kotia kohti ja kotona huomasin, että Aimeen auto oli poissa. Ensimmäisenä mieleeni tuli, että jotain on varmasti tapahtunut. Olin melkein sataprosenttisen varma, että Hayleylle tai Thomasille oli tapahtunut jotain ja he ovat ensiavussa lasten kanssa, kunnes Anna sanoi, että Alan on pelaamassa Skittlesiä.

Sisällä Aimee kertoi, että he olivat olleet ensiavussa, sillä häntä oli purrut jokin ötökkä jalkaan ja se oli turvonnut. Lääkäri oli katsonut jalkaa ja passittanut Aimeen takaisin kotiin, sillä kuulemma siihen ei saanut koskea 20 tuntiin.

Seuraavana päivänä jalka oli todella turvonnut, tunnoton, kipeä, kova ja kuuma. Aimeella oli muutama hiustenleikkuu päivällä ja hän aloitti ensimmäistä, kun lähdin Annan ja Hayleyn kanssa hakemaan Thomasia koulusta. Koulun jälkeen menimme leikkimään puistoon muutamaksi tunniksi. Kun tulimme takaisin puistosta, Aimee oli jättänyt viestin, että jalkaan sattuu todella paljon ja että hän on yläkerrassa lepäämässä.

Aimee sanoi, että jalkaa alkoi sattumaan todella paljon ensimmäisen hiustenleikkuun aikana, ja että hänen piti peruuttaa loput päivän leikkuut. Illalla, kun Alan tuli kotiin, hän vei Aimeen suoraan ensiapuun, josta hänet passitettiin sairaalaan, sillä he epäilivät, että jalassa on myrkkyä.

Alan tuli takaisin vasta kolmen aikaan yöllä ja jätti oveni taakse lapun, että Aimee jäi sairaalaan yöksi ja viittisinkö herättää lapset aamulla ja saada heidät valmiiksi koulua varten. Olin jo varautunut illalla siihen, että Aimee saattaisi jäädä yöksi ja laittanut herätyskellon herättämään aikaisemmin kuin normaalisti.

Aamulla vein lapset kouluun ja vakuuttelin heille, että heidän äitinsä on kunnossa, ja että heidän ei tarvitse huolehtia. Kun saavuimme Hayleyn luokkaan ja minä olin lähdössä, Hayley kietoutui minuun kiinni ja alkoi melkein itkemään. Oli vaikeaa yrittää saada Hayley päästämään minusta irti, mutta hänen opettajan avulla onnistuimme ja Hayley jäi kouluun.

Koulun jälkeen lapset tekivät kortteja Aimeelle ja menivät illalla katsomaan häntä. Viikonlopun aikana ei minkäänlaista muutosta tullut. Jalkaan koski joka kerta, kun Aimee käveli ja se oli vielä jäykkä ja turvonnut. Sunnuntaina Alan kertoi, että Aimeen on jäätävä sairaalaan perjantaihin asti, sillä hänelle tehdään jonkinlainen seitsemän päivän antibiootti hoito.

Tällä viikolla siis olen aika paljon vastuussa lapsista, sillä Alan on töissä aika paljon. Onneksi lapsilla on paljon kavereita, joiden luokse jo muutamat ovat pyytäneen koulun jälkeen.

Toivon mukaan en ole liian väsynyt tämän viikon jälkeen ja toivon mukaan Aimee paranee nopeasti, ettei hänen tarvitse jäädä kauemmaksi aikaa sairaalaan.

Perjantaina Aimee soitti ja kertoi, että hänen täytyy jäädä viikonlopuksi