Nyt on tullut ajateltua aika paljon tuota au pair-reissua ja mitä kaikkea siitä tuli opittua ja millaiset jälkifiilikset asiasta on.

Minusta oli todella hauskaa lähteä kokeilemaan siipieni kantavuutta ihan muille maille. Hyvinhän siellä selviytyi, vaikka en koskaan asiaa epäillytkään. Ennen aina kuvittelin, että matkustaminen on ihan hirveän vaikeata ja kuluttaa todella paljon rahaa, mutta omalla reissulla tajusin, ettei asian aina tarvitse olla näin. Kyllähän sitä rahaa saa kulutettuakin, jos vain haluaa, mutta pienemmälläkin budjetilla selviytyy ihan hyvin.

Ei tuo matkustaminen enää mielestäni ole kovinkaan vaikeaa. Pääasiassa ennen pelkäsin matkustamaan lähtemistä, sillä en ollut koskaan ollut lentokoneessa ja muutenkin yksin maailmalle lähtemisen ajatteleminen oli pelottavaa. Enää en ajattele näin. Lähtisin varmaan seuraavalle reissulle heti huomenna, jos vain rahaa olisi sen verran...!

Olisi sinänsä ihan kivaa lähteä toiselle au pair-reissulle, sillä se on kuitenkin aika helppoa, mutta toisaalta taas se ei olisi kovinkaan kivaa. Kun minullakin on ikää jo 21-vuotta, niin tässä iässä olisi ihan kivaa, jos olisi oma pieni asunto jossain jossa saa levitellä tavaransa omiin nimiin jne. Jotenkin alkaa itselle tulla outo olo jos tästä lähtisi muiden nurkkiin asumaan, vaikkakin työtä vastaan.

Kun ajattelen koko au pair aikaa, päällisin puolin minulla on positiivinen olo kaikesta, mutta muutama asia jäin hieman kaivertamaan.

Ensinäkin se, että minulle ei uskallettu kertoa mitä heillä pyöri mielessä. Mutta toisaalta taas minuakin voi asiassa syyttä, kun en itse avannut suutani, kun itsekin ajattelin samaa asiaa.

Toinen asia mikä jäi myös vähän ärsyttämään oli, että au pair perheeni ei muistanut tehdä minulle työtodistusta ajoissa. Puhuimme asiasta muutamaan otteeseen kun lähtöpäivä oli valittu, mutta silti he unohtivat kirjoittaa sen. Päätimme sitten, että he lähettävät sen postissa, kun saan todistuksen englanninkielen kurssin suorittamisesta Englannin osoitteeseen.

Odottelin siinä sitten yli kuukauden päivät postia Englannista, mutta sitä ei kuulunut (lähetin viimeisillä viikoilla postikortteja sukulaisille ja kavereille, jotka tulivat myös melkein kuukauden päästä lähettämisestä, niin en hirveästi hoppuillut). Minulla oli myös kuitenkin sen verran kiire, että saisin työtodistukset kaikki Työvoimatoimistoon, että saisin työttömyysturvaa.

Vihdoin ja viimein sitten laitoin sähköpostia asiasta perheelle (olimme kuitenkin sähköpostitelleet siinä välissä, mutta sanallakaan asiasta ei mainittu) ja sain kuulla, että todistus oli tullut jo ennen joulua (eli pari viikkoa minun lähtöni jälkeen) eivätkä se olleet ehtineet/muistaneet laittaa kirjettä postiin. Noh, siinä ei sitten oikeastaan mitään. Noin viikon päästä siitä, kun kirjoitin asiasta heille, postissa tuli työtodistus ja kurssitodistus.

Työtodistus oli kyllä pikkuisen hassun näköinen, mutta se ei haitannut ollenkaan. Se mikä haittasi kuitenkin, että he olivat laittaneet työssäoloaikaan heinäkuu - 3. joulukuuta! Tietenkin Työvoimatoimistossa kiinnitettiin asiaan huomiota, sillä jos todistuksessa lukee, että olen vielä 3. päivä ollut töissä, he eivät voi antaa työttömyysturvaa siltä ajalta!

Vähän tuli sellainen olo, että kylläpä tuo au pairina olo on kallista. Piti ostaa kaksi lippua ja menetin siinä muutaman satasen, kun lippujen hinnasta ei voinut palauttaa muuta kuin muutaman kympin. Ja sitten vielä he laittavat väärän lopetuspäivän ja menetän siinä muutaman päivän työttömyysrahat! Varmasti ystäväni ja perheeni sanoisivat tässä vaiheessa, että se on vain rahaa.. Mutta onhan se helppoa niiden sanoa, joilla sitä on...

Toisaalta, vaikka rahaa vähän paloikin, en silti vaihtaisi hetkeäkää, jos saisin sen muutaman satasen takaisin pankkitilille. Kyllä muutaman satasen maksaakin niistä kokemuksista, joita Englannissa sain!